Viiden viikon ikäisinä päästiin ensimmäistä kertaa ulkoilemaan. Kesä oli todella helteinen ja ensimmäistä ulkoilua jouduttiin odottamaan iltaan asti, jotta paahde ei ole pennuille vaaraksi.
Pikku-Joonatan oli pentueen kiltti ja hiukan varovainen poika. Tässä vaiheessa tiedettiin jo, että hänestä tulee Peppi-pihakoiran pikkuveli ja aloimmekin harjoitella tulevaa "Pena" -kutsumanimeä.
Pentueen körmy Jesper oli osoittautunut varsin tulisieluiseksi pikku-pihakoiraksi, joka kyllä äänekkäästi protestoi, mikäli ei halunnut vaikkapa tulla syliin nostetuksi. Alkoi käydä selväksi, että tämä pentu tarvitsee selkeät rajat ja kokeneen omistajan ja sen perusteella pentu päätyi A-pentueen Nacho-pihakoiran pikkuveljeksi maalle uroslaumaan. Tässä ympäristössä uskoin, että pentu saa tarvitsemaansa tukea ja riittävästi paitsi rakkautta, myös rajoja.
Vilkas Kasper oli iloinen ja osallistuva pentu, joka tarkkaili ympäristöään ja vaikutti luonteeltaan ihanalta peruspennulta. Tästä johtuen pentu luvattiin ensimmäiseksi koiraksi aktiiviseen perheeseen, jossa yläkouluikäiset lapset lupasivat osallistua Kasperin hoitoon ja koulutukseen.
Ihanat kuvat ensimmäisestä ulkoilusta otti Fannyn omistaja Iida.
